Viittomakieliset huomioitiin hyvin hallitusohjelmassa
Keväällä 2019 käytiin eduskuntavaalit, ja uuden hallituksen nelivuotinen hallitusohjelma antoi iloa kaikille viittomakielialan järjestöille ja kuurojen yhteisölle.
Viittomakielialan järjestöjen ja sote-järjestöjen yhteiset, pitkään esillä olleet tavoitteet löytyvät tällä kertaa hallitusohjelmakirjauksina muun muassa seuraavasti:
- Laaditaan kielipoliittinen ohjelma, jossa otetaan huomioon muut Suomessa puhutut kielet, erityisesti saamen kielet, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet.
- Valtioneuvosto käynnistää valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.
- Selvitetään nykyisen hankintalain mahdollisia muutostarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.
- Sosiaali- ja terveyspalveluissa palveluntuotannon laadun ja vastuullisuuden valvontaa vahvistetaan.
- Selvitetään henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto työllisyyspalveluissa.
- Uudistetaan kolmannen sektorin palkkatuki.
- Vahvistetaan lainsäädännöllä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjien itsemääräämisoikeutta. Parannetaan potilas- ja sosiaaliasiamiestoimintaa. Turvataan kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä erityisesti ruotsin ja saamen kielellä sekä viittomakielellä.
- Vahvistetaan sote-järjestöjen toiminnan edellytyksiä sekä tuetaan järjestölähtöisen työn uudistamista ja monimuotoisuutta.
- Vahvistetaan kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Turvataan kielellisten oikeuksien toteutumista ikäihmisten kaikissa palveluissa.
- Perustetaan laaja-alainen viittomakieliasiain neuvottelukunta arvioimaan viittomakielilain ja viittomakielisten perusoikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutumista.
- Kelan hallintoa ja sen järjestämien palveluiden toimivuutta selvitetään. Selvitetään siirtyminen rekisteröitymismenettelyyn tietyissä Kelan nyt kilpailuttamissa palveluissa.
- Selvitetään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädännön päivitystarpeet viittomakielilain ja YK:n vammaissopimuksen mukaiseksi. Jatketaan suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelmaa muun muassa määrittelemällä kielen tutkimuksen vastuutaho.
Kaikki nämä hallitusohjelman kirjaukset ovat osoitus vahvasta yhteiskunnallisesta tahdosta viittomakielisten oikeuksien edistämiseksi. Hallitusohjelma huomioi nyt ensimmäistä kertaa näin laajasti tarpeen viittomakielisten aseman parantamiseksi. Tämä kertoo erinomaisesti siitä, miten hyvin viittomakielialan järjestöjen yhteistyö yhteisten tavoitteiden edistämisessä ja edunvalvonnassa toimii.
Hallitusohjelmakirjaukset ovat tavoitteita, ja niiden toteutuminen tällä eduskuntakaudella vaatii vielä paljon työtä ja valppautta, myös meiltä. Myös eduskunnan viittomakielten verkoston merkitys kasvaa, ja sillä on tärkeä rooli tavoitteiden toteutumisessa. Kaiken kaikkiaan katsomme tuleviin vuosiin valoisin mielin, vaikka koronakriisi onkin tuonut taivaalle tummia pilviä. Työmme viittomakielisten puolesta jatkuu!
Pekka Räsänen
Toimitusjohtaja, Kuurojen Palvelusäätiö